Suonikohjut - oireet ja menetelmien kehitys

Suonikohjuilla tarkoitetaan alaraajojen laskimoiden puutteellista toimintaa. Ne ovat usein sekä esteettinen, että toiminnallinen haitta. Jalat turpoavat ja väsyvät, eikä tilanne korjaannu itsestään. Vaikeat hoitamattomat suonikohjut voivat johtaa myöhemmällä iällä tulehduksiin ja säärihaavoihin, joiden hoito on hankalaa. Hoitamattomat suonikohut ovat tavallisin syy vanhuusiän säärihaavoihin.

Suonikohjuja esiintyy naisilla useammin kuin miehillä ja ne lisääntyvät yleensä iän myötä. Kyseessä on laskimoiden läppien synnynnäinen heikkous. Ilmiö on osittain perinnöllinen. Kohjuja tulee myös usein lisää raskauden aikana, jolloin syynä ovat sekä hormonaaliset tekijät, että sikiön aiheuttama paine pikkulantion laskimoihin. Suonikohjuongelma onkin naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.

Perinteisesti suonikohjut on leikattu poistamalla pinnassa olevat laajentuneet laskimorungot sekä niistä lähtevät laajentuneet pintahaarat. Leikkaustulokset eivät aina ole olleet hyviä ja viiden vuoden seurannassa suonikohjujen on todettu uusivan noin puolella leikatuista potilaista. Lisäksi leikkauksiin liittyy komplikaatioriskejä ja leikkausarvet voivat olla kosmeettinen haitta.

Viime vuosina maailmalla on siirrytty yhä enemmän potilaita säästäviin ns. suonensisäisiin hoitoihin. Tällaisia ovat ultraääniohjattu vaahtoruiskutushoito ja ultraääniohjattu suonensisäinen laserhoito. Professori Tom Schröder aloitti Suomessa vaahtoruiskutukset vuonna 2004 ja laserhoidot vuonna 2005 ja on kouluttanut lääkäreitä ympäri Suomea suorittamaan näitä toimenpiteitä. Hänellä itsellään on hoidoista tällä hetkellä (4/2014) yli 4 000 potilaan kokemus.

Nämä uudet hoidot voidaan suorittaa lähes kivuttomasti vastaanotolla ja hoidon jälkeen potilas voi jatkaa normaalia arkeaan, ajaa autoa ja mennä vaikka suoraan töihin. Raskaampaa urheilua pitää kuitenkin välttää 1- 2 viikkoa.